Juuret-seminaari täytti jälleen WPK-talon ääriään myöten.
Käkisalmi-säätiön Juuret-seminaarissa pohdittiin 28.9. Heinolan WPK-talolla Talvisodan henkeä ja sen vaikutusta Suomen asemaan ja suomalaisten elämään.
Kenraalimajuri evp Jukka Pennanen totesi alustuksessaan, että suomalaiset säilyttivät maamme itsenäisyyden Talvi- ja Jatkosodassa periksiantamattoman taistelutahdon ja vahvan kotirintaman avulla.
– Taistelutahto ja sotimisen taito oli opittu Suomen itsenäistymisen jälkeen paljolti suomalaisten jääkärien oppien avulla. He saivat oppinsa Saksassa vuosina 1915-18 osallistuttuaan tuolloin Jääkäriliikkeen organisoimaan koulutukseen tuon ajan maailman parhaan Saksan armeijan palveluksessa.
– Jääkärien koulutus perustui ajan parhaimpaan osaamiseen, kuriin ja kasvatukseen, ohjesääntöjen mukaisten taktisten muotojen sekä aseen virtuoosimaiseen hallintaan.
Myös maasto- ja ampumaharjoituksia oli runsaasti. Koulutusta tuettiin sotilaiden omatoimisen ajattelun ja toiminnan korostamisella, kertoi Jukka Pennanen.
Punaisten ja valkoisten keskinäisten taistelujen jälkeen Suomi aloitti määrätietoisen armeijan rakentamisen ja koulutuksen jääkärikouluttajien voimin. Suomalaiset kadetit saivat oppinsa jääkärikouluttajilta.
Talvisodan syttyessä Suomella oli jo valmiutta taistella neuvostoliittolaisia vastaan, sillä sodan johto koostui jääkärikoulutuksen saaneista upseereista ja he olivat taistelleet venäläisiä vastaan jo Saksassa.
Kenraali Pennasen mukaan suomalaisten jääkärien perintö elää edelleen, myös Talvisodan perintö velvoittaa ja vahva yleinen asevelvollisuus, kertausharjoitukset ja kansan arvosatus armeijalla ylläpitävät Talvisodan henkeä ja valmiutta puolustaa Suomea.
Nuorilla urbaania karjalaisuutta
Juuret-seminaarissa suomalaisten vahvuutta kestää vaikeita aikoja kuvasi professori Maria Lähteenmäki. Kanta-Suomeen asutettiin 430 000 karjalaista, jotka olivat menettäneet kotinsa ja entisen elämänsä sodassa. Toiveet palaamisesta takaisin Karjalaan muserrettiin jatkosodan päätteeksi välirauhan sopimuksessa. Karjala oli menetetty.
Karjalaisten sopeutumista uusiin oloihin auttoi Lähteenmäen mukaan merkittävästi Karjalan liitto, joka luotiin evakoiden etujen ajajaksi 1940-luvulla.
1960-luvulla alkanut maaltamuutto vaikutti myös karjalaisiin. 1960–80-luvuilla karjalaisessa liike koki urbanisoitumisen kautta. Lähteenmäen mukaan maaseutukuntiin asutetut karjalaiset lähtivät maalta kaupunkeihin jopa aktiivisemmin kuin kantaväestö.
– Tänä päivänä karjalaiset ovat levittäytyneet Hangosta Utsjoen väliselle alueelle. Luovutettujen alueiden karjalaisuutta virtaa jopa 1,5 miljoonan nykysuomalaisen veressä, kertoi Lähteenmäki.
Nykynuorten karjalaisuus poikkeaa heidän vanhempiensa karjalaisuudesta.
Karjalaisuus on ollut paljon muutakin kuin pakkosiirron ja luovutetun alueen nostalgista muistelua. Karjalaisuus näkyy nuorille esim. kielen elvyttämisenä, vaatteissa, musiikissa, tanssissa ja ruokakulttuurissa.
– Nuorissa on rinnakkain monenlaista karjalaisuutta, totesi Maria Lähteenmäki.
Talvisota ei pääse historiaan Venäjällä
Professori Markku Kangaspuro totesi Juuret-seminaarissa, että Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota ei ole merkittävästi esillä venäläisten historiakerronnassa.
– Talvisota oli rajasota – Leningradin sotilaspiirin hoitoonsa saama erikoisoperaatio, joka muuttui vasta Suomen sitkeän puolustustaistelun jälkeen Neuvostoliiton pääesikunnan johtamaksi sodaksi joukuun lopussa 1939.
– Talvisota ei sopinut toisen maailmansodan voittaneiden liittolaisten yhteiseen historiaan. Voitto natsi-Saksasta ja sen liittolaisista sitoi NL:n osaksi Euroopan yhteistä historiaa, kertoi Markku Kangaspuro.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä merkittävin toisen maailmansodan tapahtuma oli Kangaspuron mukaan lopullinen Saksan antautumissopmus, joka allekirjoitettiin Berliinissä myöhään illalla 8.5.. Moskovassa oli silloin jo vuorokausi vaihtunut yhdeksänneksi päväksi toukokuuta, joka on nyky-Venäjän tärkein voiton juhlapäivä. Silloin Venäjä esittelee ja näyttää voimaansa maailmalle.