Erillinen Pataljoona 6:n perinneyhdistys kokoontui 27.12.2024 Heinolaan viettämään Keljan taistelun 85-vuotismuistojuhlaa.
Muistojuhla järjestettiin Heinolassa, sillä suuri osa Käkisalmen evakoista sijoitettiin sinne. Samat taistelijat, jotka puolustivat Keljaa 27.12.1939, olivat mukana. Heinolassa toimii myös Käkisalmi-säätiö, yksi ErP 6:n perinneyhdistyksen taustavoimista.
ErP 6:n toimintaa on muistettu säännöllisesti asevelijuhlilla. Vuonna 2001 neljä karjalaista säätiötä – Kaukola-säätiö, Sakkola-säätiö, Räisäläisten säätiö ja Käkisalmi-säätiö – perustivat ErP 6:n perinneyhdistyksen, joka otti vetovastuun muistojuhlien järjestämisestä ikääntyneiltä veteraaneilta.
Muistojuhla Käkisalmi-museolla ja Jyränkölässä
Käkisalmi-museolla ja Jyränkölässä järjestettyyn juhlaan osallistui noin kuusikymmentä perinteen vaalijaa. Juhlapäivä alkoi tutustumisella Käkisalmi-museoon ja siellä esillä olevaan Keljan taistelun teemanäyttelyyn.
Muistojuhlan ohjelma noudatti vanhaa protokollaa – juhlan aluksi lähetettiin seppelpartio viemään seppeleet Heinolan sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille rovasti Anja Mastosalon saatesanoin.
Talvisodan muisto elää
Tervehdyssanat juhlavieraille lausui Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen. Kaikkonen kirkasti vieraille perinneyhdistyksen toiminta-ajatuksen:
– Yhdistyksen toiminta-ajatus on sen perustamisesta asti ollut selkeä ja yksinkertainen – Talvisodan muisto ei saa koskaan sammua.
Käkisalmen maalaiskunta oli yksi niistä paikkakunnista, joiden reserviläisistä ErP 6 koottiin lokakuussa 1939.
– 85 vuotta sitten noin pari sataa ErP 6:n miestä teki musertavan vastaiskun kymmeniä kertoja suurempaa neuvostoarmeijan joukkoa vastaan Keljassa. Yli 2 000 neuvostoliittolaista kaatui ja muut pakenivat Vuoksen taa. Tällä voitokkaalla vastahyökkäyksellä oli merkittävä vaikutus Talvisodan torjuntataisteluissa.
– Keljan taisteluun osallistui myös muuan Viljam Pylkäs, joka tunnetaan paremmin Antti Rokkana Väinö Linnan klassikkoromaanissa Tuntematon sotilas, kuvasi Kaikkonen Talvisodan tapahtumia.
Keljan taistelun merkitys on tunnustettu molemmin puolin rajaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen venäläisiltä saatiin lupa pystyttää Keljan taistelun muistopaasi Keljan taistelujen paikalle. Muistomerkillä kunnioitetaan molempien maiden taistelun uhreja, ja se paljastettiin 22.8.2009. Tiettävästi muistomerkki on edelleen paikallaan.
Eversti evp. Pekka Jouko Heinolassa.
Eversti evp. Pekka Jouko – historia opettaa
Juhlapuheen pitänyt eversti evp. Pekka Jouko nosti esiin vanhan ja vahvan viisauden:
– Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei ymmärrä nykyisyyttään eikä voi johdonmukaisesti suunnitella tulevaisuuttaan. Arkisemmin sanottuna: eilen – tänään – huomenna. Tämä ei ole kulunut fraasi, vaan totista totta. Sen pitäisi olla oleellinen osa ajatteluamme tänäkin päivänä, painotti Pekka Jouko.
Joukon mukaan Suomi otti ja kantoi vastuun yli 400 000 suomalaisen sijoittamisesta nyky-Suomeen.
– Kahdeksankymmentä vuotta sitten yli 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa. Niin Karjalassa, Petsamossa, Suomenlahden saarilla kuin myös Porkkalassa. Luku ei tämän päivän maailman mittakaavassa ole suuri, mutta silloin se oli valtava. Runsaat 10 % väestöstä oli sijoitettava, asutettava ja turvattava vaikeissa olosuhteissa.
Samalla piti huolehtia sotainvalideista ja sotaorvoista, korjata pommitusvauriot, jälleenrakentaa Lappi, maksaa sotakorvaukset, palauttaa inkeriläiset Neuvostoliittoon, siirtää Saksan ja Unkarin kansalaiset internointileireille ja vuokrata Porkkala Neuvostoliitolle.
Lisäksi ilmapiiriä jäyti liittoutuneiden valvontakomission läsnäolo maassa. Sekä sisä- että ulkopolitiikassa Suomen oli arvioitava kaikki uudelleen, tiivisti Pekka Jouko.
Karjalaisuus yhä voimissaan
Karjalaisuus nousi Joukon mukaan voimakkaana ilmiönä ympäri Suomea.
– Lahden seudulla kansakouluaikanani puhuttiin paljon karjalaisuudesta ja Viipurista. Sain kuulla, että Viipurista oli tullut paljon väkeä Lahteen. Kuulin nimet Starckjohann, Kemppi, Kääpä, Torkkelin Paperi, Nelo, Koiviston Auto ja ymmärsin niiden liittyvän Viipuriin ja Karjalaan!
Jouko muisteli myös sotilasuraansa:
– Runsaat 30 vuotta upseerina, siitä kolmasosa itäisessä Suomessa ja pääesikunnassa, ovat opettaneet paljon. Sotakorkeakoulussa 1970-luvun lopulla kutsuimme itseämme YYA-upseereiksi. Tämä tarkoitti sitä, että sotahistorian ja strategian esitelmissä tai tutkielmissa ei saanut unohtaa sopimuksen perushokemaa: Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen liittolaisen taholta, Suomi puolustaa alueensa koskemattomuutta yhdessä Neuvostoliiton kanssa.
– Vaikka naapuri esitti yhteisiä sotaharjoituksia, ne torjuttiin. Helsingissä, Mikkelissä ja Kouvolassa suunniteltiin torjuntakaaret todellista vihollista vastaan – eikä se ollut Saksa.
Lue Pekka Joukon koko puhe tästä linkistä.
Sodan muisto herkistää aina
Isänmaallisen muistojuhlan musiikista vastasivat Heinolan musiikkiopiston opettajat Marina Busch ja Eija Kananen sekä Tia Nikkilä esittämällä Evakon laulun.
Juhlassa katsottiin myös Käkisalmi-säätiön taltioima video Talvisodan alkamisen muistopäivän juhlasta. Videon päätteeksi Erkki Heiskanen lausui Valto Saran vaikuttavan kirjoituksen, joka julkaistiin Käkisalmen Sanomissa 2.12.1939.
Ukraina tarvitsee tukea
Päätössanat lausui ErP 6:n perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Vilppu Kokko, joka muistutti Keljan tapahtumien merkityksestä ja vetosi Ukrainan tukemiseen.
– Ukrainassa käydään nyt sotaa itsenäisyyden puolesta. On tärkeää, että me autamme niitä ukrainalaisia, jotka ovat asettuneet kotiseuduillemme.
Kuuntele Pekka Joukon puhe podcastista.