Eino Kollista elämänkerta – metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä

Teollisuusneuvos Eino Kollin elämänkertateos ”Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä” on julkaistu Marjatta ja Eino Kollin Säätiön 30-vuotisen toiminnan juhlavuoden kunniaksi. Elämänkerran ja siihen yhdistetyn yrityshistoriikin on kirjoittanut toimittaja, YTM Markku Laukkanen.

Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnetaan suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä.

–Elämänkerran ja yrityshistorian julkaisemisella Marjatta ja Eino Kollin Säätiö kunnioittaa hänen mittavaa elämäntyötä. Samalla kirja on myös säätiön 30-vuotisen toiminnan juhlakirja, kertoo säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.

Luovuttuaan yrityksestä Eino Kolli perusti Marjatta ja Eino Kollin Säätiön, jonka toiminta alkoi vuonna 1993. Eino Kollin elämäntyö jatkuu säätiössä, jonka myöntämillä apurahoilla edistetään perustajan tahdon mukaisesti erityisesti metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehitystyötä ja innovaatioita. Myös karjalainen kulttuuri ja veteraanityö olivat Eino Kollille tärkeitä.

Metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä

– Eino Kolli oli rohkea yrittäjä, joka perehtyi syvällisesti koko sahateollisuuden arvoketjuun alkaen puunhankinnasta päätyen valmiiden tuotteiden kehittämiseen ja valmistukseen, sanoo Esko Kolli.

– Kirja täydentää kokonaiskuvaa sahateollisuuden toimialasta ja kertoo sukupolvitarinan karjalaisen evakkopojan tiestä metsäalan opintoihin ja aikansa suurimman sahateollisuuden yrityksen kehittäjäksi, kertoo kirjan kirjoittaja Markku Laukkanen.

Tavoitteena oli Laukkasen mukaan Eino Kollin oman äänen kuuluminen ja ajankuvan luominen. – Hänen omat yritystoiminnan kuvauksensa perustuvat varhaisempiin haastatteluihin, muisteluksiin ja yritystoimintaa koskeviin kirjoituksiin, joita on säilynyt eri julkaisuissa ja arkistoissa. Kirjan henkilötarinat taas avaavat Kollin elämää ja merkitystä yrittäjänä ja henkilönä monipuolisesti.

Kollin menestys yrittäjänä perustui Laukkasen mukaan metsäalan osaamiseen ja näkemykseen puunjalostuksen mahdollisuuksista, mutta myös henkilökohtaiseen sitkeyteen, yritteliäisyyteen ja sosiaaliseen lahjakkuuteen.

–Hän näki puunkäytön monipuoliset mahdollisuudet ja toi markkinoille useita uusia puutuotealan tuotteita ensimmäisten joukossa, mikä turvasi suhdanteista riippumattoman yrityksen täystyöllisyyden.

– Kollille työ ja työntekijä olivat kaikki kaikessa. Vierumäen Teollisuudella oli Eino Kollin kasvot. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa oli välttää lakot sopimalla ja pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Tämä toteutuikin monin tavoin.

Yrityksessä sovellettiin paikallista sopimista, lakot ja lomautukset vältettiin. Yritys oli haluttu työpaikka, joka tarjosi työn lisäksi monelle asunnon ja pysyvän työelämän Vierumäen ja Heinolan seudulle. Enimmillään Vierumäen Teollisuus työllisti yli 400 henkilöä, kun kuljetuspalvelutkin olivat yhtiön omassa hallinnassa, kertoo Markku Laukkanen.

Karismaattinen karjalainen ”Löysipomo”

Karjalaisuus näkyi ja kuului Laukkasen mukaan Eino Kollin toiminnassa. Karjalaiset sukujuuret ja pitkäaikainen toiminta karjalaisen järjestötyön parissa antoivat erinomaiset lähtökohdat arvioida ja ymmärtää karjalaisuuden merkitystä hänen elämässään.

Karjalaisen luonteen mukaisesti hän sopeutui sodan jälkeen uusille asuinsijoille ja uuteen elämään. Karjala jäi rajan taakse, mutta ei lähtenyt mielestä eikä miehestä. Kollin sosiaalisuus, yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus, vieraanvaraisuus ja taloudellinen vaisto olivat karjalaisuutta mitä syvimmässä määrin.

Saatuaan teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1983, Eino Kolli sanoi, ettei se muuta mitään. Haastattelussaan hän sanoi olevansa mieluiten ”Löysipomo”, joka hoitaa oman vuoronsa työt ilman ison yritysjohtajan velvollisuuksia ja vastuuta. Hän johti päivittäistä sahateollisuuden toimintaa puunhankinnasta valmiin tavaran kuljetuksiin.

– Monet ovat kysyneet tuon ”löysi” sanan merkitystä, koska se tuntuu olevan tuttu erityisesti vain puunjalostustehtaiden paikkakunnilla, joilla lähdettiin aamu -ja iltalöysiin eli -vuoroon. Sana perustunee ruotsin sanaan ”lös”, nykyruotsin ”avlösning ” tarkoittaa juuri työvuoron vaihtumista, kuvailee Laukkanen.

Eino Kollin elämäkerta -kirjan painos on 1 000 kappaletta ja se tulee myyntiin Väyläkirjat -kustantajan kautta.

Lähde: Marjatta ja Eino Kollin säätiö