Hannu Himanen (vas.), Arvo Tuominen ja Pekka Määttänen ovat syksyn Juuret-seminaarin alustajat.
Käkisalmi-säätiön syksyn seminaarin teemana on luovutetun Karjalan alueella tehty kotiseututyö ja mitä se voi olla tulevaisuudessa. Juuret-seminaari järjestetään Heinolan WPK-talolla 30.9. kello 12 alkaen.
Seminaarin teemaa lähestytään muistuttamalla presidentti Sauli Niinistön tavoin, että ”Kasakka ottaa, minkä helposti irti saa”.
Alustajina tilaisuudessa ovat Moskovan emeritus suurlähettiläs Hannu Himanen, toimittaja, tietokirjailija Arvo Tuominen, Karjala Liiton varapuheenjohtaja Pekka Määttänen ja Leena Oikarinen Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistyksestä.
Seminaarin käynnistää tunnelmakuvaus vuosien takaa, kun Leena Oikarinen lukee kirjeen, jonka hän kirjoitti ädililleen muistoksi heidän ensimmäisestä yhteisestä matkasta luovutettuun Karjalaan ja Käkisalmeen.
Väliajan jälkeen Leena Oikarinen pohjustaa alustajien luentoja lukemalla käkisalmiasiantuntija Paula Kohon Käkisalmi-juhlille vuonna 1989 kirjoittaman puheen, johon Paula Koho oli koonnut tunnelmia ja tapahtumia Käkisalmesta vuonna 1939 ennen evakkoon lähtöä.
Venäjä hukkaa toistamiseen mahdollisuutensa
Tietokirjailija Arvo Tuominen kertoo matkoistaan Karjalan kannakselle sekä avaa näkemyksiään uudesta kirjastaan Riisutut naamiot -särkyneet unelmat. Tuominen tuntee Karjalan ja venäläiset ja hän esittää karun ja koruttoman kuvauksen venäläisistä. Tuominen pohtii miksi Venäjä hukkaa toistuvasti mahdollisuutensa rakentaa oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa.
Arvo Tuominen on arvostettu toimittaja ja tietokirjailija, joka teki elämänuransa Yleisradion toimittajana. Tuominen on tehnyt useita kymmeniä dokumentteja Venäjästä ja Baltian maista sekä kirjoittanut myös useita Venäjä-aiheisia kirjoja.
Suomi Imperiumin varjossa
Hannu Himanen on otsikoinut esityksensä, Imperiumin varjossa: Suomen ja Venäjän suhteet Ukrainan sodan jälkeen.
Hannu Himanen teki ulkoministeriön palveluksessa 40 vuotta kestäneen diplomaatin uran, josta jäi eläkkeelle vuonna 2017. Hän toimi suurlähettiläänä Jakartassa (1996–2000), Geneven YK-järjestöissä (2008–2012) ja Moskovassa (2012–2016) sekä alivaltiosihteerinä ulkoministeriössä. Himanen vietti elämästään noin kahdeksan vuotta Neuvostoliitossa ja Venäjällä.
Himanen on opiskellut myös kansainvälistä politiikkaa Harvardin yliopistossa lukukauden 1990-luvulla ja hän toimi ohjelmajohtajana newyorkilaisessa EastWest Institutessa vuosina 2001–2002, jona aikana hän liikkui aktiivisesti Venäjällä, Ukrainassa, Balkanilla ja Turkissa.
Hannu Himasen pitkäaikainen ammatillinen painopiste on ollut turvallisuuspolitiikka. Hän esiintyy ahkerasti mediassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja Venäjän tilanteen kommentoijana. Himanen on julkaissut kirjat Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo, 2017) ja Iloniemi – Eminenssi (Docendo, 2022).
Määttänen ideoi Ritaripuiston Askaisiin
Karjalan liiton varapuheenjohtaja Pekka Määttänen kertoo liiton näkemyksiä ja toimintaehdotuksia tulevaisuuden Karjalan kotiseututyöstä. Pekka Määttänen on Hausjärven Karjalaseuran puheenjohtaja ja myös samaisen kunnan kunnanjohtaja. Määttänen on isänsä puolesta karjalainen ja hän ansioitunet karjalaisten perinteiden nostamisesta nykysuomalaisten tietoisuuteen. Pekka Määttänen tunnetaan ehkä parhaiten hänen työstään ja ideastaan perustaa Mannerheimin ristin ritareille oma Ritaripuisto Askaisiin, G. C. E. Mannerheimin kotipitäjään.
Tukea Ukrainan pakolaisille
Jo perinteiseen tapaan Käkisalmi-säätiö järjestää syksyn seminaarissaan vapaaehtoisen keräyksen Ukrainan pakolaisten tukemiseksi.
Seminaariin on yleisöllä vapaa pääsy ja säätiö tarjoaa väliajalla kaikille karjalaiseen tapaan piirakkakohvit.