Käkisalmen perintö elää-juhlaseminaari

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Heiskanen (oik.) esitteli näyttelyä opetusministerille.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kiitti Käkisalmi-säätiötä ja Heinolan museota Käkisalmi-näyttelyn kokoamisesta.
Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kertoi Laatokan rantojen historiasta.
Tutkija Jussi-Pekka Hakkarainen Kansalliskirjastosta esitteli kirjaston digitaalisia palveluita.

Käkisalmi-säätiö järjesti yhteistyössä Heinolan museoiden kanssa Käkisalmen perintö elää -seminaarin Heinolan WPK- talolla lauantaina 13. lokakuuta. Seminaari oli osa Käkisalmi-säätiön juhlavuoden tapahtumia. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän tutustui myös Käkisalmi -näyttelyyn taidemuseossa.

Grahn-Laasonen kiitti puheessaan säätiötä ja Heinolan museoita Käkisalmen perintö elää -näyttelyn kokoamisesta. Näyttely on merkittävä teko karjalaisen perimätiedon kokoamisessa ja jakamisessa uusille sukupolville.

Laatokka on Karjalan meri

Seminaariesitelmän piti Itä-Suomen yliopiston professori ja Helsingin yliopiston dosentti Maria Lähteenmäki. Hän on erikoistunut ylirajaisten alueiden, etenkin Karjalan, Lapin ja Barentsin alueen historiaan. Lähteenmäki on historiatutkimuksen lisäksi myös luonnonsuojeluun liittyvän tutkimuksen asiantuntija. Vuonna 2017 hän julkaisi yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian kanssa Suomen arktista politiikkaa arvioivan teoksen ”Jälkiä lumessa”.

Juhlaseminaarin esitelmässä: Laatokan rantojen historiaa professori Maria Lähteenmäki kuvasi laajasti Laatokan vaikutuksia Suomeen ja sen historiaan. Laatokka on vesimäärältään kolme kertaa suurempi kuin kaikkien Suomen järvien vesimäärä yhteensä. Se on Euroopan suurin järvi. Laatokka on vuosisatojen ajan näytellyt merkittävää osa historiallisissa tapahtumissa, ensin muinaisen Venäjän ja Ruotsin historiassa ja myöhemmin osana Suomea aina toiseen maailmansotaan asti.
Lähteenmäen mukaan Laatokkaa ehdittiin saastuttaa 1900 luvun alusta lähtien ja vielä Neuvostoliiton toimesta perusteellisesti 1980- ja 90 luvuilla. Nyt järven vesi on pohdistunut venäläisten ja kansainvälisten toimijoiden avustuksella ja Laatokan pohjoisosa on jopa suojeltu kansallispuistolla.

. Katso esitys tästä linkistä.

Käkisalmi Kansalliskirjaston digipalveluissa

Yksi juhlaseminaarin mahdollistajasta oli myös Kansalliskirjasto. Käkisalmi-säätiö toteutti Kansalliskirjaston kanssa Laatokan ja Käkisalmen alueella ilmestyneiden lehtien digitoinnin. Nämä julkaisut ovat nyt kaikkien saatavilla digitaalisesti verkossa osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi.

Kansalliskirjaston lakisääteisenä tehtävänä on suomalaisen kulttuuriperintöaineiston kokoaminen, tallettaminen sekä julkaisu tutkijoille ja kuluttajille Kansalliskirjaston toimipisteiden ja  digipalveluiden avulla . Seminaarissa Kansalliskirjaston digitaalisista palveluista kertoi tutkija Jussi-Pekka Hakkarainen Keskeltä Laatokka lainehtii -esityksellään. Katso Jussi-Pekka Hakkaraisen esitys tästä linkistä.

Käkisalmen ja Laatokan alueen vanhoja julkaisut Kansalliskirjaston palvelusta löytyy seuraavasta linkistä:  Vanhat lehdet digitoituna.

Nuoria mukaan perinnön jatkajiksi

Seminaari päättyi  paneelikeskusteluun käkisalmelaisten jättämästä perinnöstä ja merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelijoina olivat Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli, historiantutkija Marja Huovila ja museonjohtaja Terhi Pietiläinen. Keskustelua johti maanviljelijä Erkki Lindeberg. Panelistien  yhteisenä näkemyksenä oli se, että käkisalmelaisuus ja karjalaisuus on rikastuttanut elämää aina siellä missä evakot ovat kulloinkin olleet. Näin on tapahtunut myös Heinolassa niin työ- ja liie-elämässä kuin myös kulttuurin parissa. Suurena ongelmana nähtiin nuorten saaminen mukaan karjalaisen perinnön jatkamisessa. Tämä tehtävä ohjattiin Käkisalmi-säätiön tehtäväksi. Tehtävän vastaanotti säätiön puheenjohtaja Erkki Heiskanen, joka lupasi säätiöltä aktiivisuutta asiassa.

fiFinnish
fiFinnish